Myynti- ja ostotapahtuma on ihmiselle tunnusomainen, jota toteutamme päivittäin. Minulta on usein kysytty, minkä arvoinen maalauksesi on ja voitko taata sen arvon säilyvän? Pohdittuani tätä kysymystä kymmenen vuotta, päätin vastata siihen kuvataidenäyttelyn muodossa.

Olen valinnut tämän näyttelyn teemaksi taiteen rahallisen kaksoisarvon sekä sen muodostumisen ja mittaamisen osto- ja myyntitapahtuman yhteydessä. Käytän välineenä kultaa tai sen visuaalisia symboleja: lyöntimetalleja ja nykyaikaisia synteettisiä ohutkalvomateriaaleja.

Usein myynti- ja ostotapahtuma tarvitsevat vaihdannan välineen. Ennen muinoin vaihdettiin hyödykkeitä hyödykkeisiin, sitten esimerksi oravannahkoihin, rautaan, kupariin, hopeaan tai kultaan. Sittemmin olemme keksineet arvon määrittämiseksi rahan ja jopa paperisen sellaisen. Nykyään olemme siirtymässä arvon mittaamisessa elektronisiin mittareihin.

Kuvataideteoksen rahallinen kaksoisarvo

Yhteen maalaukseen olen upottanut 10 gramman kultaharkon. Tämä määrittää maalaukselle tietyn reaaliarvon eli instrumentaalisen arvon.

Perinteisesti maalauksen hinta sisältää taideteoksen kaikki arvot ja hinta määritellään aina teoksen myynti- tai ostotapahtuman yhteydessä. Tässä näyttelyssä yhden maalauksen

arvoista yksi arvo voidaan määrittää päivittäin kullan hinnan mukaan. Näin maalaukselle syntyy rahallinen kaksoisarvo.

Kuvataiteen kontekstissa on jo käsitelty teemoina monistettavuus, anonyymisyys ja käsitteellisyys ja nyt lisään kuvataiteen kontekstiin rahallinen kaksoisarvon.

Ensimmäisen teoksen reaaliarvon ja instrumentaalisen arvon suhteeksi määrittelen noin ⅕. On mielenkiintoista seurata, onko tuo arvo joskus 1/1, 10/1, 1/100, 1/1000 vai mikä?

Markku-Jussi Komulainen